Sain toimeksiannon haastatella viittä asiatuntijaa puhelimessa. Keskusteltuani jokaisen kanssa puolisen tuntia paljastivat he itsestään mitä moninaisempia asioita. Keskustelumme lähtökohtana oli heidän asiantuntemuksensa, eli periaatteessa soitin vain kuullakseni mitä ja miten he omasta asiantuntijuudestaan minulle, asiasta täysin tietämättömälle kertovat.
Kaksi henkilöistä osoittautuivat persooniksi, jotka halusivat nostaa itsensä ylivertaisiksi tietäjiksi alan muihin osaajiin verrattuna. Heidän äänensävynsä oli kireähkö, lauseet tuntuivat hieman käskeviltä ja jotenkin keskustelun tunnetila oli närkästynyt. Molemmat heistä kritisoivat kysymyksiäni ja osoittivat, ettei noin sopinut asiasta puhua. Heille oli myös erittäin tärkeää tietää kuka minä olen ja mikä tausta minulla on. He saivat minut tuntemaan itseni tyhmäksi. Keskustelun jälkeen olinkin helpottunut ja varma siitä, etten ottaisi näihin henkilöihin enää yhteyttä.
Sanaton viestintä vaikuttaa myös puhelimessa
Kaksi muuta puhuivat pehmeällä, rauhallisella äänellä ja lauseita väritti vaatimattomuus. He eivät kyseenalaistaneet kysymyksiäni, eli heille olin ihan ok. He halusivat parhaansa mukaan auttaa ja avartaa tietämystäni käyttäen helppotajuisa sanoja ja esimerkkejä. He eivät tarjonneet napaksti ja selkeästi tieto jota odotin, vaan minun piti osata haistella rivien välistä mitä kaikkea voisinkaan vielä kysyä, jotta saisin kaiken sen tiedon mitä he voisivatkaan antaa minulle.. Haastattelut olivat melko haastavia minulle, mutta hyvin miellyttäviä. Molempien auttajahenkilöiden puoleen voisin kääntyä jos tarvitsisin lisää tietoa heidän alaltaan.
Viides henkilö oli Asiantuntija isolla A:lla! Kerroin soittani tarkoituksen, jonka jälkeen saatoin vain nauttia varmasta ja asiantuntevasta tietotulvasta. Henkilö tarjosi minulle varmalla äänen sävyllä ja selkeällä artikuloinnilla aktiivisesti alaansa koskevia tutkimustietoja, prosentteja ja prosessikuvauksia varmistaen välillä olinko ymmärtänyt miten ne kuuluvat kokonaisuuteen. Hän ei puhunut itsestään, vaan kertoi erilaisien esimerkkien avulla, millaisten asioiden parissa hänen päivänsä kuluivat ja mistä hänen arkinen tietotaitonsa karttuu. Hänen puhetapansa oli aktiivinen, mutta rento ja hän selvästi hymyili ja naurahteli aika ajoin kertoessaan itselleen tärkeistä asioista. Ai että minä nautin! Juuri tälläista asiantuntijaa olisi helppo suositella kenelle hyvänsä. Juuri näin haluan itsekkin puhelimessa keskustella. Ja juuri hänenkaltaistensa kanssa haluaisin sopia tapaamisen – joka koskisi hänen asiantuntemustaan!
Loin näistä henkilöistä itselleni puhelimen välityksellä mielikuvat, persoonat pelkän äänensävyn, puhetavan ja yleisen tunnelman mukaan. Millaisen mielikuvan sinä haluat puhelimitse itsestäsi välittää?